Ähtävän kirkko (Magdalena Sofia)
Kirkko on nimetty kuningatar Magdalena Sofian ja prinsessa Sofia Albertinan jälkeen. Kirkosta löytyy vanha kastemalja tinasta jonka aikonaan on tehnyt Tukholman hovin hovihankkija. Kirkko on rakennettu Yliähtävän Ribackan mäelle.
Ähtäväntie 240, 68820 Ähtävä
Kirkko on avoinna, kun siellä järjestetään toimintaa tai sovitun mukaisesti. Kirkkoon voi myös varata vierailun.
040 310 0457
Suntio
Max 450 henkilöä
Esteettömyys
Inva
Paikoitusalueelta kirkonmaalle on muutaman askelman nousu. Vaikeasti liikkuvalle löytyy kuitenkin myös helpompi tapa päästä perille. Invaramppi löytyy läntiseltä sisäänkäynniltä (kellotapulista kauimpana). Päästääkseen sinne, on mahdollista ajaa Makasiinikujaa (pitäjänmakasiinin vierestä) pitkin kirkon takasivulle. Porteista sisään ja heti oikealta löytyy muutama invapaikka. Paikat muurien ulkopuolella ovat henkilökuntaa varten. Invavessaa ei ole.
Paikoitus
Paikoitusalue löytyy kirkon ja kantatien välistä. Huomioikaa pysäköintikielto- sekä pelastustiekyltit jotta lähellä asuvien olisi mahdollista päästä kulkemaan. Myös seurakuntakodin paikoitusta joen toisella puolella on mahdollista käyttää. Invaramppia tarvitseville löytyy parkkipaikkoja kirkon takana kirkonmuurien sisäpuolelta. Kirkonmuurien ulkopuolella olevat paikat kirkon takana ovat henkilökuntaa varten.
- Induktiosilmukka
- Pysäköintipaikka liikuntaesteisille
Tilan varustelu
Vessa
Vessoja löytyy kirkon takana olevasta palvelutalosta. Ne ovat avoinna kun kirkossa on toimintaa. Erillistä invavessaa ei ole.
- Kastemalja
- Piano/flyygeli
- Äänentoistolaite
Varaus ja tiedustelut
Kirkon jäseniltä ei peritä maksua vihkimisistä, kasteista tai siunauksista.
Pääsy
Jos seurakunta yksin järjestää tilaisuuden, ei pääsymaksua peritä. Ajatuksena on, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua. Vapaaehtoinen kolehti voidaan kerätä.
Jos muu kuin seurakunta on pääjärjestäjä ja seurakunta on kanssajärjestäjänä, voidaan ohjelmalehteä myydä sisäänkäynneillä. Ohjelmalehden osto ei ole pakollista eikä myynti saa antaa sellaista vaikutelmaa. Vaihtoehtoisesti kerätään vapaaehtoinen pääsymaksu.
Jos joku on vuokrannut koko kirkon tilaisuutta varten on mahdollista periä pääsymaksu. Silloin seurakunta ei ole kanssajärjestäjä.
Kirkon vuokraaminen
Kirkon jäseniltä ei peritä vuokraa vihkimisistä, kasteista tai siunauksista. Kirkko on mahdollista vuokrata ellei tapahtuma ole ristiriidassa kristillisen uskon kanssa, sekä huomioiden, että tilaa käytetään jumalanpalvelukseen ja rukoukseen. Käytännöllisistä syistä kirkkoa ei vuokrata mikäli se vaatisi suuria tilapäisiä rakennuksia kuten katsomoa, kuororappuja y.m. Seurakuntaneuvosto ja kirkkoherra päättävät milloin kirkkoa on mahdollista vuokrata. Vuokramaksuista päätetään seurakuntayhtymässä yhteisesti.
040 310 0430
Seurakuntakanslia, Pietarsaaren suomalainen seurakunta
Historia
Kirkko on nimetty kuningatar Magdalena Sofian ja prinsessa Sofia Albertinan jälkeen. Kirkosta löytyy vanha kastemalja tinasta jonka aikonaan on tehnyt Tukholman hovin hovihankkija. Kirkko on rakennettu Yliähtävän Ribackan mäelle. Tämän päivän kirkosta puuttuu sisäänkäyntien kaksi asehuonetta. Eteläisen sisäänkäynnin asehuoneesta on löydetty jäännöksiä ulkosivun kunnostuksen yhteydessä. Asehuoneet poistettiin luultavasti samalla kun puuraput korvattiin graniittirapuin.
Aluetta jota nykyään käytetään paikoituksena kutsutaan nimellä Kyrkvalla. Nimen perusteella voitaneen vetää johtopäätöksiä siitä, että paikalla on aikoinaan kokoonnuttu myös selvittelemään seudun yhteisiä asioita. Kirkkoa ympäröivä alue on seurakunnan vanhin hautausmaa. Kirkon pohjoismuurien ulkopuolelle haudattiin aikoinaan rikolliset sekä itsemurhan tehneet.
Kellotapuli rakennettiin vuonna 1777.
Kirkonmuurien ulkopuolelta löytyy myös Ähtävän kotiseutuyhdistyksen omistama pitäjänmakasiini.
Lue lisää Ähtävän kirkon historiasta
Ähtävästä tuli Pedersören kappeliseurakunta vuonna 1736. Silloin oli jo 36 vuotta kulunut siitä kun Ähtävälle rakennettiin ensimmäinen kappeli. Eräiden tietojen mukaan Kaarle XII antoi Ähtävälle kappelioikeudet jo vuonna 1714, mutta kuninkaan päätös katosi matkalla Ähtävään Benderistä, missä kuningas juuri silloin oli sotaretkellä. Seurakunnan ensimmäinen kappalainen oli kirkkohistoriasta radikaalipietistinä tunnettu Abraham Achrenius, joka myöhemmin vaikutti voimakkaasti sisäkirkollisessa herätyksessä Varsinais-Suomessa. Seurakunta itsenäistyi 1865 mutta sai ensimäisen kirkkoherransa vasta 1870.
Nykyisen kirkon rakensi Matts Johansson Lillhonga vuonna 1770. Outoa on, että kirkko ei sijaitse Kirkonmäellä vaan Ribackalla. Kirkonmäki sijaitsee joen varrella pari kilometriä sisämaahan päin nykyisestä kirkosta katsottuna. Perimätieto kertoo erimielisyyksistä koskien kirkon sijoittamista. Nykyisen maantien alla on kirkon kohdalla vanha uhrilähde, joka saattaa selittää kappelin ja kirkon sijainnin.
Paikalliset puusepät ”Bärklars-snickarn” ja ”Jofs-snickarn” valmistivat alttarin seinäkorokkeen ja saarnatuolin, samoin kaksi metriä korkean virsitaulun. Ehtoollisen asettamista esittävä alttaritaulu on kopio Margareta Capsian maalaamasta alttaritaulusta joka oli tuolloin esillä Pedersören emäkirkossa.
Länsiristissä olevan lasimaalauksen teki vuonna 1940 Lennart Segerstråle. Nykyisin käytössä olevat urut rakensi vuonna1970 Kangasalan Urkutehdas ja laajennustyön teki vuonna 1997 Åkerman & Lund Ruotsista. Siinä on nyt 18 äänikertaa.
Vuonna 1779 valmistuneessa kellotapulissa on kolme kelloa. Seurakunnan vanhin kello on vuodelta 1731. Kellotapulin vierestä löytyy noin vuonna 1860 valmistettu vaivaisukko, joka on puettu vuosien 1808-1809 sodan ruotsalaiseksi sotilaaksi.
