Omaisen kuollessa
Omaisen kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Tieto läheisen kuolemasta pysäyttää. Samalla on kuitenkin hoidettava monia käytännön asioita ja aloitettava hautausjärjestelyt. Vaikka voimia tähän ei aina tuntuisikaan riittävän, auttavat hautajaisjärjestelyt omalla tavallaan kulkemaan vaikean ajan yli.
Kristillinen hautaus on arvokas jäähyväistilaisuus. Hautaukseen liittyvissä asioissa käännytään seurakuntakansliaan, hautakonttorin ja hautatoimiston puoleen. Toivomme, että kirjasesta olisi apua hautajaisten järjestämisessä.
Hautausopas 2026 pdf-muotoisena
Hautajaisten järjestäminen
Aika ja paikka
Sairaalasta lähetetään kuolintodistus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Hautauslupa lähetetään seurakuntayhtymän hautakonttorille, joka hoitaa järjestelyt silloin kun hauta sijaitsee Pietarsaaren, Pedersören, Ähtävän tai Purmon hautausmaalla.
Ruumiinavaus voi olla tarpeellinen, jos kuolinsyy on epäselvä. Ruumiinavaukset tehdään pääsääntöisesti Oulussa ja ruumiinavauksen tehnyt lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja hautausluvan.
Seurakuntakansliassa sovitaan siunauksen ajasta ja paikasta sekä mahdollisesta muistotilaisuudesta. Seurakuntasihteeri varaa papin ja kanttorin sekä toivomuksesta sopivan seurakuntatilan muistotilaisuutta varten. Siunaustilaisuus järjestetään tavallisesti 2–3 viikon sisällä kuolemantapauksen jälkeen. Hautajaiset järjestetään arkipäivinä maanantaista lauantaihin. Pyrimme noudattamaan omaisten toivomuksia mahdollisuuksien mukaan.
Pietarsaaren hautausmaalla siunaustilaisuus voidaan pitää Johanneksen kappelissa, johon mahtuu 150 saattovierasta. Siunaus voi tapahtua myös kirkossa, Malmin kappelissa selkä hautausmaalla tai vainajan kodissa. Jos arkku on yksinkertaisempaa mallia, tai kun ei ole kukkia, voi lainata pellavaista arkkupeitettä. Se on Dora Ljungin suunnittelema, ”Viivaleikki” ja Lapuan Kankurien tekemä.
Pappi ja kanttori
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
Seurakuntayhtymän papit ja kanttorit ovat käytettävissä korvauksetta. Jos omaiset haluavat toimitukseen toisen seurakunnan papin, heidän tulee itse sopia siitä haluamansa papin kanssa. He vastaavat tällöin myös mahdollisista kustannuksista.
Poikkeustapauksessa toisen kristillisen kirkon tai kristillisen yhteisön pappi voi toimittaa siunauksen, jos vainaja on selvästi ilmaissut tahtovansa näin. Tästä on kuitenkin keskusteltava seurakunnan kirkkoherran kanssa, kirkkojärjestyksen 3 luku, §15 mukaan.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattoman hautaus
Kirkon tai kappelin luovuttamisesta sellaiseen tilaisuuteen, jota ei toimita evankelisluterilaisen kirkkomme pappi, päättää seurakunnan kirkkoherra.
Kirkkoon kuulumattoman voi pappi siunata, jos omaiset sitä pyytävät. Siunausta ei kuitenkaan toimiteta, jos vainaja on selvästi ilmaissut tahtovansa toisin tai jos pappi sielunhoidollisessa keskustellussa tai muulla tavoin saamansa käsityksen nojalla katsoo, ettei kirkolliseen hautaan siunaamiseen ole riittävästi perusteita, kuten säädetään kirkkojärjestyksen 3 luvussa, 14 §.
Keskustelu papin kanssa
Kaikkien asianosaisten kannalta on tärkeää, että omaiset ovat yhteydessä siunauksen toimittavaan pappiin. Pappi ottaa yhteyttä omaisiin sopiakseen tapaamisen ajasta ja paikasta. Papin kanssaan keskustellaan omaisenne kuolemasta ja sovitaan siunauksesta ja muistotilaisuudesta. Pappi ottaa yhteyttä kanttoriin, mutta tarvittaessa omaiset voivat myös itse ottaa yhteyttä kanttoriin.
Hautapaikka ja haudan kaivaminen
Hautapaikasta ja haudankaivamisesta sovitaan seurakuntayhtymän hautakonttorissa, Pietarsaaren seurakuntakeskuksessa, osoitteessa Ebba Brahen puistikko 2. Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän hautakonttori hoitaa Pietarsaaren, Pedersören, Ähtävän ja Purmon hautausmaat.
Hautapaikat luovutetaan 30 vuodeksi. Hallinta-ajan päättyessä on omaisilla etuoikeus haudan uudelleen lunastamiseen.
Uudet arkkuhautapaikat
Vapaita arkkuhautapaikkoja löytyy seurakuntayhtymän neljältä hautausmaalta. Pietarsaaren ja Pedersören hautausmailla on erilliset uurnahaudat ja molemmissa on uurnalehto. Hautakonttori antaa tietoja haudoista ja niiden hinnoista. Rintamamiehille puolisoineen hautapaikat ovat maksuttomia
Vanhat haudat ja sukuhaudat
Mikäli halutaan käyttää jo ennestään lunastettua vanhaa sukuhautaa, tästä ilmoitetaan hautakonttoriin. Voidaan myös laskea uurnia arkkuhautaan. Jos suvussa on useita sukulaisia, jolla on sama oikeus tulla haudatuksi hautaan (sukua vainajille), täytyisi suvussa keskustella asiasta, ja sukulaiset antaa valtakirja, jotta voi käyttää kyseistä hauta uudelleen.
Kun hautapaikka on valittu hautatoimisto ilmoittaa hautausmaan henkilökunnalle ja haudan kaivajalle hautauksesta. Havuja laitetaan omaisten erikoistoivomuksesta ja lisämaksua vastaan haudan pohjalle ja haudan reunoille lankkujen alle. Jos omaiset itse hankkivat havuja hautausmaalle maksua ei peritä.
Hautaoikeuden haltijasta sovitaan hautaa luovutettaessa. Hautaluetteloon on merkittävä haudan haltija ja koska hautaoikeus on voimassa 50 vuotta, omaisten on ilmoitettava hautakonttoriin, jos haudalle määrätään uusi haltija. Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä kirkkolaissa määrätään. Hautakonttori antaa tarvittaessa lisätietoja.
- Arkkuhauta: Arkkuhaudassa voi olla yksi tai useampi arkkuhautapaikka riippuen haudan koosta. Yleensä hauta kaivetaan 2,10 metrin syvyyteen. Tällöin sen päälle voidaan sijoittaa toinen arkku 1,50 metrin syvyyteen. Tämä tarkoittaa, että haudassa on tavallisesti kaksi arkkuhautapaikkaa, niin sanottu syvä hauta. Kaivamme syviä hautoja uudemmille hauta-alueille sekä vanhemmille alueille silloin, kun se on mahdollista. Hauta on silloin metrin levyinen ja siinä on kaksi arkkuhautapaikkaa. Arkkuhauta voi sisältää myös uurnia, jos kaikki arkkuhautapaikat on käytetty. Uurnia mahtuu hautaan huomattavasti enemmän kuin arkkuja.
- Uurnahauta: Uurnahautaan haudataan vain uurnia, ja siihen mahtuu yleensä 4–6 uurnaa sen mukaan, mitä käyttö‑ ja hoitosuunnitelmassa on määrätty. Periaate on sama kuin arkkuhaudoissa: hautaan voidaan asettaa hautakivi ja tehdä kukkaistutuksia. Omaiset voivat myös itse osallistua uurnan laskemiseen hautaan. Viimeistään viikkoa ennen uurnan laskua tulee ilmoittaa seurakuntayhtymän hautatoimistoon ajankohta ja hauta.
- Muistolehto: Uurnan laskeminen muistolehtoon tapahtuu ilman omaisten läsnäoloa kesäkauden aikana. Alue on yhteinen kaikille uurnille, eikä omaa uurnapaikkaa saa merkitä hautakoristeilla tai muilla esineillä. Sen sijaan muistolehdossa on yhteinen paikka hautakynttilöille ja kukille. Omaiset voivat myös tilata hautatoimistosta muistolaatan, jossa on vainajan nimi sekä syntymä- ja kuolinpäivä; laatta kiinnitetään muistopaikalle.
Kuolinilmoitus
Sanomalehdissä julkaistu kuolinilmoitus on alun perin ollut kutsu hautajaisiin. Myöhemmin hiljaisten hautajaisten yleistyttyä, kuolinilmoitus on usein lehdissä vasta hautauksen jälkeen, jolloin se on enemmän ilmoitus kuolemasta ja samalla kiitos osanotosta.
”Ulosveisuu” ja sanomakellot
Vanhan kristillisen tavan mukaan lähdettäessä viemään vainajaa kalmistoon vietetään sairaalan kappelissa, laitoksessa tai kotona lyhyt hartaushetki, ”ulosveisuu”. Omaiset voivat pyytää seurakunnan pappia tai sairaalapappia osallistumaan hartaushetkeen. Kun siunaustilaisuus on Pedersören kirkossa, Johanneksen kappelissa tai Purmon kirkossa, arkku viedään tavallisesti kalmistoon pari päivää ennen hautajaisia. Arkun kalmistoon saavuttaessa voidaan vainajalle soittaa sanomakellot. Tästä sovitaan kuljetusta hoitavan hautaustoimistonkanssa. Jos halutaan, että sanomakellot soitetaan toisena ajankohtana, tästä sovitaan hautatoimiston kanssa.
Kantajat
Arkun kantamiseen tarvitaan 4–6 henkilöä. Kantajina ovat lähimmät sukulaiset siten, että läheisimmät kantavat arkun pääpuolesta. Myös työtovereita tai ystäviä voidaan kutsua kantajiksi. Hautaustoimisto järjestää kantajat pyynnöstä.
Kantajien on hyvä sopia keskenään etukäteen paikoista arkun ympärillä ja käydä hautausmaalla.
Siunaustilaisuus
Hautaan siunaaminen toimitetaan kirkkokäsikirjan mukaan. Hautaan siunaamisen, ja vaihtoehtona käytettävän hautaus- ja jumalanpalveluksen kaavat, ovat uuden virsikirjan liitelehdillä. Siunaustilaisuuden yksityiskohdista, laulettavista virsistä ja muusta musiikista sovitaan siunausta toimittavan papin ja kanttorin kanssa. Hautajaismusiikin tulee soveltua tilaisuuden jumalanpalvelusluonteeseen.
Seurakuntayhtymän henkilökunta huolehtii alttarin kukista, mutta omaisten halutessa lisäkoristelua kirkkoon tai kappeliin, heidän on itse tilattava se ja ilmoitettava siitä suntiolle tai hautakonttorille.
Siunaustilaisuus kirkossa
Siunaustilaisuuden kulku:
- Arkku kannetaan kirkkoon jalkaosa edellä.
Jos arkku asetetaan kirkkoon ennen siunaustilaisuuden alkua, se tulisi tehdä noin 20 minuuttia ennen tilaisuuden alkua. Arkun voi myös kantaa sisään kellonsoiton alkaessa. - Arkku sijoitetaan kuoriin siten, että pääpuoli on alttaria kohti.
- Siunaustilaisuus alkaa tavallisesti preludilla (surumusiikilla).
Sen jälkeen seuraavat virsi, raamatunluku, muistopuhe vainajasta, maahan siunaaminen (kolme lapiollista multaa), rukous, siunaus ja loppuvirsi.
Jos omaiset toivovat lisämusiikkia tai lauluesityksiä, niistä tulee sopia papin ja kanttorin kanssa. - Kukat lasketaan arkun viereen.
Lähimmät omaiset laskevat kukkansa ensin. Joskus omaiset toivovat, että kukat lasketaan ennen siunaustilaisuutta tai vasta haudalla. - Virrenveisuu
- Päällysvaatteet puetaan ja kukat noudetaan.
Se, joka laski kukkansa viimeisenä, noutaa ne ensimmäisenä, ja näin edetään järjestyksessä, minkä jälkeen siirrytään haudalle. - Kanttorin postludium soi, kun arkku kannetaan ulos kirkosta. Kanttori aloittaa soiton, kun kantajat asettuvat arkun viereen. Kantajilla on päällysvaatteet päällä ja mahdolliset päähineet asetetaan päähän. Arkku kannetaan ulos jalkaosa edellä. Heti arkun jälkeen kulkevat lähimmät omaiset ja heidän jälkeensä muut saattovieraat.
Päällysvaatteet puetaan ja kukat noudetaan.
Se, joka laski kukkansa viimeisenä, noutaa ne ensimmäisenä, ja näin edetään järjestyksessä, minkä jälkeen siirrytään haudalle.
Siunaustilaisuus Johanneksen kappelissa
Arkku viedään vahtimestarin toimesta kappeliin n. 30 min. ennen siunaustilaisuuden alkua. Muuten noudatetaan samaa ohjelmaa kuin kirkossa.
Haudalla
Arkku kannetaan ulos kirkosta tai kappelista jalkopää edellä. Kantajat voivat nostaa arkun vaunulle, jolla arkku viedään haudalle tai hautausautoon, mikäli hautausmaa ei ole aivan kappelin tai kirkon yhteydessä. Haudalle tultaessa arkku käännetään niin, että pääpuoli tulee hautamuistomerkkiin päin ja jalkopää kohti käytävää. Purmon hautausmaalla on tapana kääntää arkku niin, että jalkopää tulee kohti kirkkoa. Nauhat arkun laskemista varten on asetettu haudalle. Arkkua laskettaessa miespuoliset saattajat paljastavat päänsä, mutta kantajat tekevät sen vasta laskettuaan arkun ja jäätyään lyhyeksi hetkeksi seisomaan haudan viereen.
Ennen haudan peittämistä kannella voivat lähiomaiset heittää hautaan kukkia tai hiekkaa ikään kuin haudan peittämisen aloitukseksi. Kukkalaitteet asetetaan hautakannen päälle. Lähiomaiset laskevat kukkalaitteensa ensin, sen jälkeen muu saattoväki ilman erityisjärjestystä. Kun kukat on laskettu, saattoväki voi laulaa virren haudalla. Tämän jälkeen joku läheisistä (tai pyynnöstä pappi) esittää kutsun mahdolliseen muistotilaisuuteen.
Hautausmaan henkilökunta huolehtii haudan peittämisestä. Kukat jäävät hautakummulle kahdesta neljään viikkoon vuodenajan mukaan. Jos omaiset haluavat ottaa kukkalaitteissa olevat kortit ja nauhat talteen, on hyvä leikata ne pois muutaman päivän sisällä hautajaisten jälkeen, ettei ne vaurioidu sadesäällä.
Hautausmaan henkilökunta huolehtii haudan kunnostamisesta hautauksen jälkeen. Työ on sääolosuhteista riippuvainen ja reunakivillä varustettu hauta vaatii enemmän työtä. Samalla voidaan toteuttaa omaisten toivomusten mukaan mahdolliset haudan ulkonäköön kohdistuvat muutokset (esim. reunakivien poistaminen ja nurmikon perustaminen).
Tuhkaus
Tuhkahautauksessa arkku jää kirkkoon tai kappeliin siunaamisen jälkeen. Kukat viedään tulevalle haudalle. Hautauspalvelu toimittaa arkun Vaasan tai Kokkolan krematorioon.
Kun uurna on luovutettu krematoriosta, se lasketaan hautaan yleensä lähiomaisen läsnä ollessa, ja omaiset sopivat hautaamisen ajankohdasta hautakonttorin kanssa. Tarvittaessa paikalla voi olla pappi ja/tai hautausmaan henkilökuntaan kuuluva henkilö. Virsikirjan liitteessä on kaavake, jota voidaan käyttää tässä yhteydessä. Uurna on haudattava vuoden kuluessa. Uurnat saa laskea muistolehtoihin vain hautausmaan vahtimestari, ja se tapahtuu kesäkuukausina, kun ei ole routaa maassa.
Muistotilaisuus
Hautauksen jälkeen (polttohautauksessa siunaustilaisuuden jälkeen) kokoonnutaan usein
muistotilaisuuteen. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää seurakuntayhtymän tiloja. Se voidaan myös pitää vainajan tai hänen omaistensa kodissa tai jossakin muussa sopivassa tilassa.
Muistotilaisuudessa on tavallisesti esillä vainajan kuva ja sen lähellä kukkia sekä kynttilä. Omaisten toivomuksesta pappi ja kanttori osallistuvat mielellään muistotilaisuuteen.
Omaiset voivat keskustella papin kanssa muistotilaisuuden ohjelmasta. Muistotilaisuudesta muodostuu lämminhenkinen, kun siinä lauletaan vainajalle tai omaisille läheisiä virsiä ja hengellisiä lauluja. Tilaisuuteen sopiva musiikkiesitys on paikallaan ja joku omaisista, ystävistä tai työtovereista voi puheenvuorossaan muistella poisnukkunutta. Etukäteen valittu henkilö lukee adressit muistotilaisuudessa.
Mikäli adresseja on kovin runsaasti, niiden lukemisen asemasta riittää yhteinen kiitos omaisten puolesta. Muistotilaisuuden lopussa joku omaisista voi kiittää saattoväkeä mukana olosta ja osanotosta.
Muistotilaisuuden alussa on yleensä kahvi- tai ruokatarjoilu. Jos muistotilaisuus järjestetään seurakunnan tiloissa emäntä hoitaa käytännön asiat omaisten toivomusten mukaan.
”Kiitoksen tekeminen”
Kristillisen seurakunnan perinteeseen kuuluu, että sen jäsenen kuolemasta ilmoitetaan jumalanpalveluksessa yleensä hautausta seuraavana sunnuntaina. Vanhan tavan mukaan omaiset osallistuvat tähän jumalanpalvelukseen.
Vuoden aikana poisnukkuneita on tapana muistaa pyhäinpäivänä. Silloin on illalla vainajien muistojuhla kirkossa.
Hautaus- ja muut kustannukset
Hautapaikasta laskutetaan, jos sitä ei ole maksettu jo aikaisemmin. Myös haudan kaivuusta ja kunnostamisesta laskutetaan hautauksen jälkeen.
Jos muistotilaisuus pidetään seurakuntayhtymän tiloissa pöytäliinojen pesumaksu ja tarjoilutyövoiman tuntikorvaus laskutetaan.
Jos vainaja ei ollut evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, vuokra peritään seurakuntayhtymän tiloissa pidetystä muistotilaisuudesta ja kappelin tai kirkon käytöstä.
Maksut 1.2.2026 alkaen
- Arkkuhauta, hautasija 250 €
- Arkkuhauta, hautasija (ei kirjoilla srk.yhtymän kunnissa) 320 €
- Hauta, rintamaveteraani + puoliso 0 €
- Uurnahauta 80 €
- Uurnahauta (ei kirjoilla srk.yhtymän kunnissa) 110 €
- Muistolehto 50 €
- Muistolehto (ei kirjoilla srk.yhtymän kunnissa) 65 €
- Nimilaatta muistolehtoon 50 €
- Jalustakivi 160 €
- Arkkuhaudan avaaminen/peittäminen 495,00–535,00 €
- Uurnahaudan avaaminen/peittäminen 60 €
- Arkkuhaudan järjestäminen 120 € + tuntiveloitus
- Havuja 30 €
- Vuokra, kappeli, kirkko ja Johanneksenkappeli
- (ev.luth. seurakuntaan kuulumaton)
- arkisin 253 €
- sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä 300 €
- Ähtävän hautakappeli, Purmon hautakappeli, Marien kappeli 152 € (ei lämmitetyt tilat)
- Vuokra, seurakunta/kirkkokoti
- (ev.luth. seurakuntaan kuulumaton), alv mukaan laskettu 260 € – 420 €
Muita käytännön asioita
Kuolemantapauksesta on ilmoitettava esim.
- vainajan työnantajalle (mahdollinen hautausavustus, ryhmävakuutukset)
- vakuutusyhtiölle (jos vainajalla on ollut vakuutuksia).
Kansaneläkelaitos ja pankki saavat tietoa kuolemantapauksesta, silloin kun siitä tehdään merkintä väestörekisteriin.
Kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta on toimitettava perunkirjoitus. Siihen tarvittavien virkatodistusten ja sukuselvitysten hankkiminen vaatii aikaa, joten asian hoitaminen tulisi aloittaa hyvissä ajoin. Jos vainaja on Pietarsaaren ruotsalaisen, Pietarsaaren suomalaisen ja Pedersören seurakunnan jäsen, virkatodistus tai sukuselvitys tilataan keskusrekisteristä, joka sijaitsee Campus Allegrossa, Kauppiaankatu 10, Pietarsaari.
Hautamuistomerkki
Hautausmaan henkilökunta laittaa uudelle haudalle väliaikaisesti merkiksi valkoisen puuristin, jossa on vainajan nimi, syntymäaika ja kuolinpäivä.
Pysyvän muistomerkin hankkimista ei tarvitse kiirehtiä. Muistomerkkinä voi olla kivi työstettynä tai luonnonkivenä, laatta, rauta- tai puuristi tai taideteos. Muistomerkki ei saa loukata hyvää kristillistä tapaa. Lähempiä ohjeita saa tarvittaessa seurakuntayhtymän hautatoimistosta, esim. muistomerkin tulee olla kooltaan ja mittasuhteiltaan haudan kokoon sopiva, s-posti marianne.brann@evl.fi
Vanhat hautamuistomerkit kannattaa säilyttää. Eri vaihtoehtoja löytyy. Hautausmaan henkilökunta auttaa mielellään.
Hautausmääräystemme mukaan hautamuistomerkki voidaan pystyttää vain routimattomaan maahan, eli ajanjaksolla 1.5–31.10, kuitenkin sääolosuhteiden vaihtelut huomioon ottaen. Kivitoimittaja voi neuvotella sopivasta ajankohdasta seurakuntayhtymän hautatoimiston kanssa.
Haudan hoito
Omaisten on huolehdittava haudan hoidosta. Omaiset voivat jättää haudan seurakuntayhtymän hoidettavaksi maksua vastaan. Hautainhoitosopimukset tehdään 1, 5 tai 10 vuodeksi. Hautatoimistosta saa tietoja hinnoista. Ei välttämättä tarvitse olla kukkaistutuspenkki, haudalla voi olla myös nurmikko. Hautakivi on lähiomaisen vastuulla, ja jos et itse pysty sitä oikaisemaan, palvelun voi tilata yhteisön hautaustoimistosta.
Seurakunta mukana surussa
Sururyhmiä järjestetään jatkuvasti ja perheisiin otetaan yhteyttä. Omaiset voivat myös ottaa yhteyttä omaan seurakuntatoimistoonsa ja varata ajan henkilökohtaista keskustelua varten.
Surua koskevaa kirjallisuutta
- Lintuni, kaivattuni, Riitta Ali-Rekola
- Kirjeitä surukotiin, Jaakko Haavio
- Sydänpimeä, sanoja uskosta ja epätoivosta, Päivi Huuhtanen
- Sinun kanssasi surussa, Irja Kilpeläinen
- Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, Risto Kormilainen
- Suruani suurempi, Seija Kähkönen
- Surun sisar on lohdutus, Maaria Leinonen
- Suru ei kysy lupaa, Kaija Lähdesmäki
- Valon sylissä, Pia Perkiö
- Rakkaus on väkevämpi, Anja Paro
- Suruni tie, Anna-Maija Raittila
- Surusi aikaan, valikoinut Anna-Maija Raittila
- Surussa on kantava voima, Jürg Zink
Aukioloajat ja puhelinnumerot
Seurakuntakansliat
-
Seurakuntasihteeri
Helena JoskittJakobstads svenska församling | Seurakuntasihteeri
-
Seurakuntasihteeri
Jaana KujanenPietarsaaren suomalainen seurakunta | Seurakuntasihteeri
-
seurakuntasihteeri
Johanna NymanPedersöre församling | Seurakuntasihteeri
Hautakonttori
-
Hautatoimen päällikkö
Marianne BrännHautatoimisto | kyrkliga samfälligheten | Hallinto- ja talouspalvelut, Hautatoimisto
-
Hallintosihteeri
Anna ÖvergaardHautatoimisto | kyrkliga samfälligheten | Hallinto- ja talouspalvelut, Hautatoimisto
Keskusrekisteri
-
Rannikon ja Ahvenanmaan keskusrekisteri
Puhelinpalvelumme on avoinna ma-to klo 9-12. Emme ota vastaan tekstiviestejä.
Seurakuntakodit
Pännäisten kirkkokoti
(korkeintaan 100 istumapaikkaa), johtava emäntä Maarit Sauna-aho, puh. 0403 100 409
Hautausmaat ja hautausmaiden työntekijät
-
Kiinteistötyöntekijä
Daniel KjellmanHautausmaatyöntekijät
-
Kiinteistötyöntekijä
Jonne LaituriHautausmaatyöntekijät
-
Seurakuntamestari
Vesa LuomaHautausmaatyöntekijät
-
Suntio
Henrik NorrbäckHautausmaatyöntekijät, Vahtimestarit ja kiinteistöhenkilökunta
-
Seurakuntamestari
Tommi SalmiPedersören hautausmaa | Hautausmaatyöntekijät
-
Suntio
Lucas ÖsterbackaHautausmaatyöntekijät, Vahtimestarit ja kiinteistöhenkilökunta